Työssäni minulta kysytään usein, miten voisi testata jossakin tilanteessa, onko päätös eettinen. Moni johtaja ja esimies haluaa kantaa vastuunsa ja varmistaa, että osaisi nopeasti arvioida päätöksen kestävyyden, jotta välttyisi päätösten pyörtämiseltä ja kenties muiltakin harmeilta.
Jyväskylän yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan haasteena suomalaisille esimiehille on eettisen dilemman tunnistaminen. Niitä päätöksentekotilanteita, joissa pitäisi arvioida, mikä on mahdollisista vaihtoehdoista joko eettisesti kestävin tai vähiten epäeettinen, ei tunnisteta, minkä vuoksi eettinen arviointi ei myöskään käynnisty. Kuudesosa esimiehistä ei ole koskaan tunnistanut työssään eettistä dilemmaa ja moni useampi vain hyvin harvoin. On yhdentekevää, miten hyvin osataan ratkoa eettisesti hankalia tilanteita, jos niitä ei ensinkään huomata.
Samaan aikaan kuitenkin suurin osa esimiehistä ja johtajista tunnistaa ainakin osan vastaan tulevista eettisistä dilemmoista. Uskon, että näiden tunnistusten kautta käytävät keskustelut johtavat ajan kanssa siihen, että yhä useammin on mahdollista hyödyntää suomalaisten esimiesten kokemukseni mukaan hyvää päätöksentekoosaamista. Kerran tunnistettu dilemma harjaannuttaa tunnistamaan yhä uusia kysymyksiä ja parantaa kerta kerralta havaintoherkkyyttä.
Kun päätöksentekoprosessi on edennyt siihen pisteeseen, että pöydällä on erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, voidaan niitä testata mm. seuraavien kysymysten avulla:
1. Onko tämä oikein?
2. Jos toimin näin, toiminko lakien ja organisaatiomme eettisten periaatteiden sekä muiden prinsiippien mukaisesti?
3. Miten joku kunnioittamani henkilö kommentoisi päätöstäni?
4. Miltä tämä kuulostaisi iltauutisissa? Tai lööpissä?
Harjoitus tekee mestarin.
Erika Heiskanen
Tämä blogi on Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry:n blogi, jossa kirjoitetaan vastuullisuudesta eri näkökulmista. Vierasblogit ovat tervetulleita, ota yhteys hallitukseen. www.vastuu.fi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti